Taalkunde Nederlands: Leenwoorden

Kieli kertoo lainasanojen kautta omaa tarinaansa kunkin kansan vanhoista vaiheista. Lainasanojen voidaan todeta ilmentävän kansan ”ulkopolitiikkaa”. ”Omat sanat” osoittavat kuinka laajalla alueella kunkin kielen sanoja on käytetty ja miten murteet liittyvät tähän. Lainasanat osoittavat minkä kielten kanssa kullakin kielellä on ollut kosketuksia ja milloin. Joskus on mahdotonta varmasti tietää, onko tietyt sanat omia sanoja vai lainasanoja. Sellaisia sanoja on esimerkiksi suomen kielessä, joita on ollut sekä suomensukuisissa uralilaisissa että indoeurooppalaisissa kielissä.

Kuten aiemmissa referaateissa on todettu, Alankomaat ovat olleet useiden voimakkaiden eurooppalaisten kulttuurien ristipaineessa. Kauppa ja kansainväliset yhteydet ovat myös vaikuttaneet kieleen. On tullut uusia käsitteitä mm uusien kauppatavaroiden mukana. Alakulttuurit haluavat myös erottua yleiskielen käyttäjistä kielilainojen avulla (esim Murks).

Vanhimmat lainasanat hollannin kieleen ovat peräisin ennen roomalaisaikaa. Näistä sanoista on vaikea sanoa varmasti mistä ne tulevat. Nykytietämyksen mukaan sanat kuten klimmen, knop ja drempel ovat lainoja kantagermaanista sekä ijzer ja lood kelttiläislainoja.

Latinasta on tullut paljon lainasanoja aina roomalaisajalta lähtien, kuten päivien nimet. Ne ovat käännöslainoja eli latinankielinen sana dies lunae tarkoittaa hollanniksi dag van de maan eli maandag (kuun päivä). Samoin pääte –er/-aar -ster on latinalaislaina. Alun perin sitä käytettiin muodostettaessa adjektiiveja henkilöistä tai paikannimistä kuten molen – molenaar. Päätettä –ster käytettiin naispuolisesta henkilöstä.

Muinaishollannin kaudelta on myös peräisin latinalaislainoja, jotka voidaan jakaa kolmeen ryhmään: merkitys-, käännös- ja sanalainoihin (leenbetekenissen, leenvertalingen ja leenwoorden). Merkityslaina tarkoittaa ylsitä, että sana on ollut jo olemassa hollannin kielessä kuten lezen, mutta se on tarkoittanut jotain muuta – latinan kielestä on lainattu siis uusi merkitys. Käännöslaina tarkoittaa kuten yllä selostettu roomalaisajan lainoista, eli muunkielinen sana käännetään hollannin kieleen suoraan. Kolmas ryhmä ovat suorat lainasanat, jotka otetaan vieraasta kielestä omaan kieleen sinällään.

Keskihollannin kaudelta on peräisin lainoja sekä latinan (ja kreikan), ranskan ja saksan kielistä. Ranskan kieltä arvostettiin, koska se oli hovikulttuurin kieli - elettiinhän eeppisten ritarikertomusten aikaa. Alankomaiden eteläisissä osissa se oli tärkein kulttuurikieli. Ranskan kielestä tuolta ajalta ovat peräisin mm sanat avontur, asperge ja kasteel. Ranskasta olivat peräisin myös uudet nasaaliäänteet ja pitkät avoimet vokaalit: plafond, parfum, controle. , sekä muita äänteitä. Latinan (ja kreikan) kielistä tulivat sanat kuten komeet, medicijn ja planeet – nämä viittaavat vahvasti tieteellisiin teksteihin. Euroopassa suurin osa tieteellisistä teksteistä kirjoitettiin latinaksi tuolloin. Saksa oli ranskan ohella alueen tärkeä kulttuurikieli.

1500- ja 1600-luvuilla lainaaminen latinasta ja ranskasta jatkuu. Saksasta lainataan sanoja kuten geweten, toestand ja ongeveer. Raamatun suuri käännöstyö toi myös lainoja kieleen, koska tarvittiin monia uusia käsitteitä, joita ei kielestä löytynyt. Näitä lainattiin usein saksasta, koska niitä ei tarvinnut muokata paljoa hollannin kieleen sopivaksi. Aikakausi oli myös kolonialismin aikaa ja huomattava määrä sanoja lainattiinkin ”eksoottisista kielistä” tavaroille, joita kaupan myötä tuli Alankomaihin: ananas, sake, soja ja cacao.

1700- ja 1800-luvuilla lainattiin jälleen ranskasta, koska erityisesti ranskalaiskaudella (1795-1813) hallinnon ja opetuksen kieli oli ranska. Tuon aikakauden jälkeen ranska pysyi ylimystön kielenä. Myös uudet lait olivat käännöksiä Napoleonin ajan lainsäädännöstä. Tästä syystä monet juridiset termit joko lainattiin suoraan tai käännettiin: douane, politie ja sociaal. Aikakauden tieteelliset tekstit käännettiin usein saksasta ja siten saksasta lainattiin paljon sanoja, myös muita kuin tieteen alaan liittyviä. Vuoden 1850 tienoilla englanti oli politiikan ja urheilun kieli ja siitä lainattiin sanoja kuten: demonstratie, imperialisme tennis ja voetbal. Feminiinisten muotojen pääte –e on peräisin tuolta ajanjaksolta.

Uudella ajalla uudet käsitteen vaativat uusia termejä. Usein myös kansainvälistyminen on vaikuttanut lainoihin siten, että useassa kielessä samat asiat ilmaistaan samankaltaisesti. Näissä on jopa usein latinalais- tai kreikkalaisperäinen vartalo. Suurin osa uusista lainasanoista tulee englannista. Kuitenkin pelko siitä, että englanti jollain tavalla ”tuhoaisi” kielen lainasanojen takia ei ole perusteltu, sillä hollannissa on huomattavasti enemmän lainoja ranskasta. On perustettu myös yhdistyksiä ja muita yhteenliittymiä ”puhtaamman” hollannin puolesta esimerkiksi Bond tegen Leenworden.

Mainittujen lainatyyppien lisäksi voidaan erotella vielä pseudo-lainasanat (sanat, joita ei ole siinä muodossa missään kielessä, esim pocket-boek / paperback) ja calque.